Kukkolaforsen ja Kukkolankoski- Road Trip Suomen ja Ruotsin rajalla

Olemme vasta muuttanut Meri-Lappiin ja vietämme usein viikonloput ja osittain illatkin tutustumalla ympärillä oleviin upeisiin kohteisiin. Eräänä sunnuntaina pakkasimme eväät ja päätimme käydä tutustumassa Kukkolankoskeen hiukan tarkemmin. Olimme aikaisemmin pysähtyneet kyseisen kosken luona nopeasti kauppareissulla. 5 minuutin pysähdyksen kuvasaldoa voi ihastella täältä.

Aloitimme reissumme Ruotsin puolelta. Matka Övertorneåsta kesti noin 45 minuuttia. Luppiosta eteenpäin tie oli aika huonossa kunnossa, mutta maisemat hienoja. Matkalla oli useita pieniä "maalaiskirpputoreja" eli loppiksia. Pistäydyimmekin matkalla yhdessä uteliaisuuttamme. Kyseinen paikka oli tehty pihapiirin vanhaan navettaan/latoon, joka oli täynnä vanhoja tavaroita. Paljon astioita, kirjoja, kalusteita jne. Ne oli varmasti kerätty muilta kirpputoreilta sekä huutokaupoista. Yhden löydönkin tein - vanhan sinivalkoisen kannun, josta maksoimme vain pari euroa. Eurotkin siis käyvät, koska useat rajalla asuvista käyvät Suomen puolella kaupassa. Useimman kanssa voi myös asioida suomeksi, joten kielimuuriakaan ei ole. Loppiksia ja marjatiloja oli vierivieressä, joten sillä tiellä saisi varmasti kulutettua ainakin puolikkaan päivän.

Kukkolaforsen oli leirintäalue ja suosittu kalastuspaikka. Alueella oli ravintola ja pieniä matkamuistokojuja ja se Loppiskin. Tuntuu olevan ruotsalainen juttu. Maisemien puolesta paikka oli upea näky. Tornionjoki on pisin vapaana virtaava joki ja koski on yli 3 km pitkä. Pudotusta on melkein 14 km. Koskenlasku onnistuu ainkin Suomen puolelta ja siitä lisätietoa löydät täältä. Kyseinen harrastus ei kuulu omiin lajeihin, joten valitettavasti tarkemmin en osaa reitistä kertoa. 

Jaloittelun ja pienen välipalan jälkeen hyppäsimme autoon ja suuntasimme Haaparannan ja Tornion kautta Kukkolankosken Suomen puolen pysähdyspaikkaan. Tie Suomen puolella on paljon paremmassa kunnossa ja selvästi enemmän käytössä ollut.  Monille varmasti tuttu tie matkalla pohjoiseen ruskamatkalle. Suomen puolella kosken tuntumassa ei ole leirintäaluetta, mutta kaksi kilpailevaa ravintolaa kylläkin. Toista näistä ehkä kutsuisin itse kahvilaksi. Toinen tarjoaa lohikeittoa, poronkäristystä ja lettuja paikalliseen tapaan. Pitää ehkä syksyllä käydä maistamassa näitä, koska olemme kuulleet ruuista vain hyvää. Kahvilan vierestä löytyy myös pieniä putiikkeja kuten korukirppis jne. Tornio-Ylitornio tieltä on opastus Kukkolankoskelle. Heti tien vieressä on ravintola ja ehkä sadan metrin päässä kahvila. Kannattaa ajaa tätä pientä hiekkatietä eteenpäin poispäinkin, se ei kierrä paljoakaan ja pääset nopeasti takaisin isommalle tielle. Kyseinen pikkutie on ihana kurkistus maalaisidylliin.

Koski oli upea kummallakin puolella ja sopii loistavasti vaikka pysähdyspaikaksi matkalla pohjoisemmaksi. Kesällä ja syksyllä siellä näkee paljon paikallisia ja turisteja kalastamassa ensin lohta ja sitten siikaa.